fbpx

Juoksukesä 2021

Tänä vuonna juoksukesä on todennäköisesti hieman erilainen. Seuraa juoksutekniikka.com:ia lisäksi instagramissa!

Blogit ja Palvelut

Valmentajillamme on pitkä kokemus kestävyysharjoittelusta. Lisäksi joukossamme on fysioterapeutteja.

Blogit

Blogitekstit juoksusta ja juoksun vierestä

Juoksutekniikkaleiri

Juoksutekniikkaleirit ovat nyt tauolla odottelemme sopivaa aikaa ja tapaa järjestää uusia leirejä!

Juoksutekniikka

Juoksutekniikka on juoksun perusta. Hyvällä juoksutekniikalla pystyt harjoittelemaan enemmän, tehokkaammin ja monipuolisemmin. Tutustu juoksutekniikka palveluihimme!

Kestävyysvalmennus

Juoksu, triathlon, pyöräily, uinti ja hiihto. Tutustu lajivalmennuksiimme. Linkki ohjaa Proxima Finlandin sivulle.

Fysioterapia ja hieronta

Fysioterapeuttimme pitävät huoltasinusta. Voit varata heille aikaa Tampereelle ja Hämeenkyröön.
Fysioterapiasta vastaa Proxima Finland.

Etävalmennukset

Ei ole väliä missä asut, tarjoamme sinulle tasokasta valmennusta niin juoksussa, pyöräilyssä, uinnissa kuin hiihdossakin. Linkki ohjaa Proxima Finlandin sivulle.

Juoksukoulu

Juoksukoulu Tampereella torstaisin klo 18:00

Kestävä, Vahva, Nopea! -podcast

Fysioterapeutit Arttu "Tekniikkatohtori" Peltola ja Joel "Temporeisi" Jokinen käsittelevät podcastissa kestävyysurheiluun, juoksuun, triathloniin liittyviä aiheita.

Yhteislenkit

Juoksutekniikka.com järjestää Tampereella ilmaisia yhteislenkkejä! Katso aikataulu

Kaupallisia tiedotteita

img

Haluatko mainoksesi tähän? Ota yhteyttä mainosmyyntiimme sähköpostilla! Sivuston avauksen kunniaksi 6kk sopimukset nyt edullisesti!

Ota yhteyttä: - info@juoksutekniikka.com

Uusimmat

Seuraa tapahtumiamme ja uusia blogitekstejä

Mitä kuuntelen lenkillä – osa 2

Kevät on pitkisten kulta-aikaa! Tiet ovat sulia, ja lämpötilat alkavat nousta riittävän korkealle niin, että juoksutakin voi jättää matkasta, mutta eivät niin paahteiseksi, että pihalle pitäisi lähteä jo aamuvarhaisella. Tämä on myös sitä aikaa, kun Facebookin Juoksuryhmissä törmää tasaisesti väittelyihin siitä saako lenkillä olla mukana puhelin ja kuulokkeet, vai ei. Jos minulta kysytään, kukin taaplatkoon tyylillään, mutta kuten pidempään Juoksutekniikan menoa seuraavat jo tietävät, allekirjoittaneen suosikkipuuhaa pitkien lenkkien oheen ovat erilaisten podcastien ja äänikirjojen suurkuluttaminen. Laitetan siis omat parhaat tärppini taas jakoon!

Podcastit

Juosten Kahville 

”Keskustelua juoksusta, hölkkäämisestä ja lenkkeilystä kahvikupin kanssa”. Mikäli kulutat kenkiäsi asfaltin lisäksi metsäisillä kinttupoluilla, olet ehkä jo kuullutkin Ultratimosta. Polkujuoksuun keskittyvä Juosten kahville -podcast on Timo Väistön luotsaama ohjelma, jossa kuullaan hänen oman juoksuharrastuksensa kehityskaaren lisäksi haastatteluja eri Suomen polkujuoksupiirien vaikuttajilta. En ole itse ehkä vielä ihan niin syvällä kyseisessä skenessä, että olisin tutustunut esimerkiksi Ultramessiakseen, joten osa jutuista menee vähän ohi (kuten eliittijuoksijat Himostraililla), mutta podcast tarjoaa hyviä vinkkejä niin aloitteleville kuin kokeneillekin juoksijoille ja haastattelut ovat mukaansatempaavia. Jos siis polut kiinnostavat ja pidät kahvista, sekä rennosta rupattelusta, voi tämä olla olla sinulle nappivalinta!

Kivun kanssa ja ilman 

Tässä blogissa on useaan otteeseen viitattu Artun ja Jessen ”Kestävä vahva nopea” -podcastiin, joten pitihän Proxima Finlandin uudempikin tulokas laittaa testiin. Kivun kanssa ja ilman -ohjelmassa Jesse ja Tuukka keskustelevat asioista ja ilmiöistä kivun, sekä harjoittelun ympärillä. Kyseinen ohjelma on ehkä hieman ”vähemmän tekninen” kuin edeltäjänsä, mutta jaksojen teemat ovat hyvin ajankohtaisia kaikille aktiivisesti kehoaan kuormittaville. Suosittelenkin tutustumaan tähän podcastiin, jos haluat välttää erilaiset ylikuormituksen tuomat vaivat tai jos jo kenties kärsit jostain jaksoissa käsitellyistä krempoista. Jätkillä on myös ihan hyvää läppää, joten onhan ohjelma myös varsin viihdyttävä.

Vahvaradio 

Viimeisen podcastin kaikki jaksot eivät keskity pelkästään liikuntaan, mutta sain Vahvaradiosta aikoinaan suosituksen kollegalta, ja halusin laittaa hyvän kiertämään (tusen tack Viivi). Tässä ohjelmassa Hanna-Kaisa Raninen haastattelee asiantuntijavieraita hyvinvointiin liittyvistä teemoista. Haluan erityisesti suositella Arto Pietikäisen haastattelujaksoa hyväksymis- ja omistautumisterapiasta, joka antoi itselleni paljon eväitä juoksukisoissa nousevien kielteisten tunteiden käsittelyyn. Jos siis psyykkinen valmennus kiinnostaa, tämän podcastin kanssa menee muutama pitkis kuin siivillä.

Äänikirjat

Running in the Midpack 

Siinä missä podcastit keskittyivät tällä kertaa kotimaiseen tuotantoon, ovat suositukseni äänikirjoista kaikki englanniksi. Itse olen kuunnellut jokaisen näistä Audible-sovelluksen kautta (tämä ei ole maksettu mainos), mutta ne ovat varmasti saatavilla muualtakin. Ensimmäinen äänikirjatärppi on Martin Yellingin ja Anji Andrewsin kirjoittama teos, joka on omistettu kaikille kaltaisilleni keskikastin juoksijoille. Kirjan teemat kattavat kaiken harjoittelun psykologiasta eri matkan kisojen valmistautumiseen ja juoksijoille optimaaliseen ravintoon. Teos jätti minut kuitenkin paikoitellen kaipaamaan konkreettisempia vinkkejä, sillä jokaisen kappaleen pääviesti tuntuu olevan ”kokeilemalla selviää mikä itsellesi parhaiten toimii”. Näinhän se toki usein onkin. Tästä huolimatta kirja on hyvin inspiroiva ja sai ainakin minut jo kuumeisesti odottamaan seuraavaa kertaa, kun koronan jälkeen pääsemme ryhmittymään lähtöviivalle.

Out of Thin Air: Running Wisdom and Magic from Above the Clouds in Ethiopia 

Out of This Air on Michael Crawleyn antropologinen tutkimusmatka Etiopian juoksukulttuuriin. Etiopialaiset urheilijat, kuten Abebe Bikila, ovat dominoineet kestävyysurheilussa, mutta maan kulttuuri on huomattavasti vähemmän tunnettu kuin Kenian. Crawleyn omatkaan suoritukset eivät suinkaan olleet vähäpätöisiä hänen lähtiessään 15 kuukauden tutkimusmatkalleen: hänen tuloksensa puolimaratonilla on 66 minuuttia, josta itse voin vain haaveilla. Kirja kuitenkin tekee hyvin nopeasti selväksi kuinka käsittämättömän hyviä etiopilaiset juoksijat ovat, sillä paikalliset kertovat maratonin tuloksensa minuuteissa (eihän kukaan juokse sitä yli kolmen tunnin). Juokseminen Etiopiassa on täynnä mystiikkaa, kello kahdelta yöllä alkavia bussimatkoja vuoristoon ja ryhmässä harjoittelun tärkeyttä [“Training alone is just for health. To be changed, you must run with others. You need to adapt to their pace.”]. Teos myös osoittaa hyvin sen, millaista on olla juoksija, kun kilpailujen tuoma taloudellinen menestys voi muuttaa urheilijan perheen elämän sukupolvien ajaksi. Yksi suosikkikohtani kirjasta, oli Crawleyn pyrkimys päästä mukaan paikalliseen juoksukisaan, jonka järjestäjät suosittelivat Skotlantilaista huippujuoksijaa harkitsemaan aikuisten sijaan nuorten sarjaa, ja vaativat häntä jättämään leikin kesken ensimmäisen Etiopialaisen ohittaessa hänet kierroksella. En paljasta mihin sarjaan Crawley päätyy, tai miten kisassa käy, mutta kehotan teitä ottamaan selvää.

Win at All Costs: Inside Nike Running and Its Culture of Deception 

Urheilumerkki Niken ympärillä pyörineiltä kohuilta on ollut viime vuosina vaikea välttyä, ja Matt Hartin teos jättää kuuntelijansa aika kylmäksi. Kirja keskittyy yhtiön Oregon-projektin nousuun ja tuhoon, jonka tarkoituksena oli tuoda pohjoisamerikkalaiset juoksijat takaisin kisojen kiiltävimpään kärkeen. Teos on hyvin silmiä avaava ja nivoo yhteen jokaisen Nikeen ja valmentaja Alberto Salazariin liitetyn kohun. Se myös kuvaa hyvin sitä, millaisiin keinoihin voidaan ajautua marginaalisen hyödyn nimissä, kun kilpailu on riittävän kovaa. Kuunneltuani tämän teoksen, NY Times tiivisti ajatukseni aika hyvin: “Whether it is the treatment of labor, the treatment of women or a win-at-all-costs mentality that leads to a doping scandal seemingly each decade, Nike’s problems never really go away. They just metastasize into similar but related problems, or lie dormant, waiting to rise again. Meanwhile, the value of Nike’s stock surged 10 percent last month after the company reported better than expected first-quarter numbers, and it said it expects to be one of the rare companies to achieve revenue growth even amid a historic pandemic.” Ja jotta en vaikuttaisi liian tekopyhältä, kyllä minultakin löytyy lukuisia kyseisen ja muiden vastaavien merkkien urheiluvaatteita kaapistani. Tämä teos on kuitenkin varmasti yhtä tärkeä kaikille omaa ostokäyttäytymistään uudelleen ajatteleville juoksijoille, kuin se oli minulle. 

Olivatko suositukset sinulle ennestään tuttuja ja/tai jäikö listalta puuttumaan oma suosikkisi? Muista laittaa Juoksutekniikka Insta-seurantaan, jotta et missaa seuraavaa kuuntelusuosituksien listausta! Ja edelliset tärpithän löytyvät täältä.

Hyvää vappua kaikille, juhlikaamme turvavälein!

Juoksijan lantionpohja

Kun ihminen aloittaa kestävyysurheilun harrastamisen, tulevat erilaiset intervallit ja pitkikset nopeasti tutuiksi. Netti on pullollaan liikkuvuusharjoituksia takareisille ja hyvää tekniikkavideota esimerkiksi kyykyn turvalliseen suorittamiseen ei tarvitse kauaa etsiä. Lantionpohjasta ja keskivartalosta taas yleensä puhutaan vain synnytyksestä palautumisen yhteydessä – ja tällöinkin liian vähän. Päädyin itse aiheen pariin valmentajani suosituksesta kuunneltuani fysioterapeutti Elli Korpelaisen haastattelun ”Kestävä, vahva, nopea” -podcastissa. Olemme nyt tehneet Ellin kanssa töitä useamman kuukauden, ja harjoitteet ovat mullistaneet itselleni monta asiaa niin juoksussa kuin sen ulkopuolella. Toivonkin, että tämä postaus voisi innostaa muita ihmisiä hakeutumaan asiantuntijoiden avun piiriin, sillä monia ongelmia voi olla vaikea edes tiedostaa itse. Postaus on kirjoitettu Ellin kanssa yhteistyössä, joten jos tunnistatte tekstistä itsenne tai teille herää mieltä askarruttavia kysymyksiä niin kehotan lämpimästi ottamaan häneen yhteyttä.

Miksi hakeuduin lantionpohjaan erikoistuneelle fysioterapeutille?

Faktat tiskiin heti alkuun: En ole koskaan ollut raskaana, ja muistot gynekologikäynneiltä liittyvätkin lähinnä ehkäisyyn tai papa-kokeisiin. En olisi siis heti uskonut hakeutuvani tässä vaiheessa elämääni äitiys- ja lantionpohjafysioterapeutin vastaanotolle. Olin kuitenkin tunnistanut itseni monessa kohdassa Ellin haastattelussa. Kiitos sosiaalisen median ja nykyisen trikoomuodin, olen opetellut pahan tavan jäkittää aina keskivartaloa, ja Arttu onkin usein muistutellut treeneissä tasaisesta hengitysrytmistä. Huomasimmekin jo ensimmäisellä käynnillä, että hengitän hyvin pinnallisesti ylärintakehän kautta ja myös lantionpohjani lihasten rentouttaminen oli aluksi hyvin haasteellista. Vastaanotolla tehtiin sisätutkimuksen lisäksi mittauksia EMG-laitteella, jolla voidaan mitata lantionpohjan lihasten aktivaatiota. Tämä tutkimus osoitti, että itselläni tuki ei pysy vaaditulla tasolla esimerkiksi kyykkyliikkeissä, ja minun on ollut haasteellista kasvattaa painoja erityisesti liikeratojen syventyessä. 

EMG-mittauksiin käytettävä laite

Itselläni lantionpohjan kireyteen ei ole liittynyt virtsankarkailua tai merkittäviä yhdyntään liittyviä kiputiloja, joten en ollut osannut kiinnittää asiaan oikeastaan edes huomiota (nämäkin ovat täysin mahdollisia ja myös niihin oireisiin voi saada apua). En ole koskaan myöskään pitänyt itseäni mitenkään herkkävatsaisena ihmisenä, mutta olin usein huomannut vatsan turpoavan pitkillä lenkeillä riippumatta edellisen aterian sisällöstä. Olin myös todella yllättynyt kuullessani, että yöllinen hampaiden yhteen pureminen saattaa olla yhteydessä lantionpohjan rentoutumisen haasteisiin.

Mikä on lantionpohjan merkitys juoksussa? (Elli Korpelainen)

Lantionpohjan ja keskivartalon merkitys juoksussa on oleellinen. Juoksu on iskutusta sisältävä laji ja vaatii siksi lantionpohjalta paljon. Lantionpohja tukee ja kannattelee sisäelimiämme seistessämme. Juoksussa jalan iskeytyessä maahan, saattaa alustasta välittyvä voima olla jopa 3-4 kertainen juoksijan omaan kehonpainoon verrattuna. Lantionpohjan olisi oltava dynaaminen, eli sieltä pitäisi löytyä riittävä rentous ja voima, jotta lantionpohjan lihakset pystyisivät reagoimaan juoksun kuormitukseen. Lantionpohjan lisäksi hengityksellä ja vatsaontelon paineen säätelyllä on suuri merkitys juoksussa. Kuten Julia aiemmin mainitsi, navan sisäänveto, vääränlainen hengitys, sekä vatsan turvotus tekivät juoksemisesta epämiellyttävää. Pistävä tuntemus kyljissä on myös melko yleinen merkki vääränlaisesta hengitystekniikasta. Hyvä keskivartalon tuki mahdollistaa hyvän juoksuasennon säilyttämisen juoksun aikana. Keskivartalo koostuu palleasta, syvistä selkälihaksista, vinoista vatsalihaksista sekä lantionpohjasta. Näiden toimivuus yhteistyössä takaa hyvän keskivartalon tuen saamisen juoksun aikana. Tärkeää on myös alaraajojen riittävä lihasvoima. 

Lantionpohjan lihasten tulisi reagoida liikkeen aiheuttamaan kuormitukseen

Monesti juoksua ajatellaan helpoksi liikuntamuodoksi, jolla on helppo aloittaa liikkuminen tai painonpudotus. Monesti aloittelevilla juoksijoilla ilmenee kuitenkin mm. polvi- tai selkäkipuja vääränlaisesta kuormituksesta, asennon hallinnasta tai lihasvoiman puutteesta johtuen. Kuormitus tulisikin aloittaa progressiivisesti huomioiden, että yllämainitut asiat olisi aluksi kunnossa. Naisilla myös hormonaaliset tekijät ovat merkittävässä roolissa ja ne kannattaa huomioida harjoittelussa. Ovulaation aikana estrogeenitason kohoaminen “löysentää” sidekudoksia ja niveliä, jolloin lantionpohjan aktivoiminen saattaa olla haastavampaa. Tämä saattaa ilmetä esim. virtsankarkailuna juoksulenkin aikana. Myös loukkaantumisriski on suurempi nivelsiteiden ollessa löysemmät. 

Juokseminen raskausaikana ja synnytyksen jälkeen on hyvin yksilöllistä. Tähän vaikuttaa paljon yksilön henkilökohtainen liikuntatausta ja se, onko henkilö esimerkiksi kilpaurheilija, aktiivi liikkuja tai liikuntaa vasta aloitteleva. Synnytyksen jälkeen ensimmäisen 2-3 kuukauden aikana tapahtuu spontaania palautumista, mutta palautumista tapahtuu toki vielä tämän jälkeenkin. Hormonaaliset tekijät, kuten esim. imetyksen kesto, vaikuttaa kokonaispalautumiseen olennaisesti. Synnytystapa pitää myös ottaa huomioon. Alatiesynnytyksessä lantionpohjaan tulee äärivenytys. Tämän myötä lantionpohjaan saattaa tulla synnytyksen yhteydessä repeämää tai saatetaan joutua tekemään episiotomia eli välilihan leikkaus, jotta vauva pääsee syntymään. Lantionpohjan palautumiseen menee oma aikansa ja sen vuoksi ajoissa aloitetut lantionpohjan aktivointiharjoitteet edesauttavat palautumista. Sektiosynnytyksessä tulee ottaa huomioon leikkausarpi. Arven pitää saada parantua eikä sinne saisi tulla kiinnikkeitä, jotka estävät keskivartaloa toimimasta. Siksi myös arpien käsittely niin lantionpohjassa kuin vatsassa on hyvin tärkeää. Synnytyksen jälkeiselle juoksuharjoittelulle ei ole yhtä oikeaa ajankohtaa, sillä palautuminen pitää katsoa yksilötasolla. On kuitenkin suositeltavaa, että juoksu aloitettaisiin 3-6 kk jälkeen synnytyksestä.

Miten olen hyötynyt lantionpohjan harjoittelusta?

Olen nyt harjoitellut Ellin ohjeilla muutaman kuukauden keskittyen ensin nimenomaan rentouden löytämiseen ja myöhemmin sekä kesto- että maksimivoiman kehitykseen. Riemukseni, olen harjoitusten myötä päässyt juoksuun liittyvistä ajoittaisista vatsavaivoista eroon, jolloin mahdollisesti saan myös lenkin aikana nautitun energian imeytymään paremmin. Tämä tulee ehkä näkymään seuraavalla puolimaratonilla! 

Vatsan toiminnan lisäksi lantionpohjan rentouden löytäminen on tehnyt esimerkiksi tamponien käytöstä huomattavasti miellyttävämpää, joka on aktiiviselle urheilijalle helpotus. Rentous on myös helpottanut takareisieni kireyttä, ja olen huomannut syvemmän hengityksen jopa hieman madaltavan pk-lenkkieni keskisykkeitä. Keskivartalon dynaaminen käyttö ylipäätään helpottaa hyvän juoksutekniikan ylläpitoa erityisesti vauhdikkaimmissa vedoissa. Tämän lisäksi rohkeus hengittää pallean kautta on tehnyt todella hyvää omalle kehonkuvalleni, kun napaa ei tarvitse olla jatkuvasti vetämässä kohti selkärankaa. Seuraava haaste on saada lantionpohjan dynaaminen toiminta mukaan myös erilaisin liikkeisiin, kuten esimerkiksi siihen kyykkyyn. Mainittakoon loppuun, että Elli on todella helposti lähestyttävä ihminen eikä itse sisätutkimustakaan tarvinnut jännittää. Koin vastaanotolla oloni hyvin turvalliseksi, ja hänen suora ja välitön tapansa lähestyä aihetta teki keskusteluista miellyttäviä, ja koin heti uskaltavani kysyä tai kertoa mitä tahansa tapaamisten aikana. 

Toivottavasti postaus oli ajatuksia herättävä, sillä koen vahvasti, että tällaisista asioita tulisi keskustella enemmän avoimesti. Kuten sanoin alussa, mikäli tunnistit itsesi tai sinulle heräsi kysymyksiä, ota rohkeasti ammattilaiseen yhteyttä. Et varmasti ole kysymystesi kanssa yksin. 

Ihanaa sunnuntaita kaikille!

Lisätietoa ja osaavia ammattilaisia löytyy alla olevista linkeistä:

Proxima Finland äitiysfysioterapia

Suomen Äitiysfysioterapeutit ry

Suomen Lantionpohjan Fysioterapeutit ry

Kymmenen kuukautta PK-harjoittelua – Uuden kynnystestin tulokset

Vuosi 2020 alkaa lähestyä loppuaan. Kävin tänä keväällä ensimmäistä kertaa elämässäni sykealueisen määrityksissä UKK-instituutilla.  Tulokset osoittivat silloin, että aerobinen kynnykseni oli paljon odotettua alhaisempi (lue lisää aikaisemmista tuloksista täältä). Tämän takia otimme tämän vuoden tavoitteeksi peruskunnon nostamisen ja pääsin nyt uusimaan helmikuussa tehdyt määritykset kynnyksille valmentajani Arttu Peltolan kanssa. Ennen tuloksia lähdetään kuitenkin liikkeelle siitä, että miksi tämän kaltainen harjoittelu on tärkeää, ja miten kyseiset testit toimivat.

Mitä hyötyä on peruskestävyydestä (PK)?

Mikäli kestävyysharjoittelun osa-alueet eivät ole sinulle tuttuja, suosittelen tutustumaan podcastiin ”Kestävä, vahva, nopea!”, jossa on omat jaksonsa sekä PK- VK, että MK-harjoittelun periaatteille ja neuvoja sykealueiden harjoitusten toteutukseen käytännössä.  Lyhyesti sanottuna, PK-harjoittelun tavoitteena on lisätä hiussuonitusta sekä kasvattaa solujen energiatehtaiden eli mitokondrioiden määrää ja kokoa sekä tehostaa rasva-aineenvaihduntaa. Peruskestävyys on siis käytännössä perusta kaikelle muulle harjoittelulle, ja kuten sanoin alussa itseltäni se ei ollut tavoitteideni vaatimalla tasolla.

Miten kynnystesti tehdään ja mihin se perustuu?

Mittaus tehtiin tällä kertaa epäsuorana kynnystestinä, jossa kuormaa nostetaan juoksumatolla portaittain seuraten samalla veren laktaattimuutoksia, sykettä ja koehenkilön tuntemuksia. Veressä olevan laktaatti on siis seurausta energiatuotannossa syntyvästä maitohaposta, ja sen määrää voidaan tutkia tähän tarkoitetulla mittarilla ottamalla näyte pisarasta sormenpäästä. Toimenpide on nopea ja hyvin kivuton. Tässä tapauksessa mittaus suoritettiin kolmen minuutin välein, jonka jälkeen suoritusta jatkettiin välittömästi. Käytännössä veren laktaattipitoisuus siis osoittaa kuinka pitkään sen muodostumisen ja poistumisen tasot pysyvät tasapainossa. Mittausten perusteella määritetyt kynnysarvot tehdään siis seuraavasti: aerobinen kynnys tarkoittaa hetkeä, jolloin laktaatti alkaa nousta perustasosta ja anaerobinen kynnys puolestaan hetkeä, jolloin veren laktaattitaso lähtee jyrkkään nousuun. Näin ollen sykkeen määrittäminen ei ole eksaktin tarkkaa, vaan siihen vaikuttaa myös testaajan ammattitaito. Suorassa testissä, jonka suoritin keväällä, on lisäksi mukana hengityskaasujen määritys, joka lisää testien luotettavuutta. 

Olen itse taustaltani biokemisti, joten halusin vielä selvittää mihin tällaisten mittarien toiminta perustuu. Jos kemia ei saa viisareitasi värähtelemään, voit siis siirtyä suoraan seuraavaan kappaleeseen. Mittarin toiminnan logiikkaa joutui hieman kaivamaan internetin syövereistä, mutta ainakin muutaman valmistajan sivun perusteella mittausliuskojen elektrodit on päällystetty entsyymillä nimeltään laktaattioksidaasi, joka nimensä mukaisesti muodostaa yhdisteestä vetoperoksidia (sekä palorypälehappoa). Tämä yhdiste puolestaan pelkistyy, jonka aiheuttama virta on suoraan verrannollinen veren laktaatin määrään. Nerd alert over. 

Mitä kymmenen kuukauden aikana on tehty?

Valehtelisin jos väittäisin, että lenkkien juoksuvauhtien hidastaminen olisi ollut leikintekoa. Alussa tuntui, että käsijarrussa piti roikkua kaksi käsin ja joka ikinen lenkkeilijä meni heittämällä ohi. Itselläni oli keväällä haasteellista saada sykkeet pysymään vaaditulla tasolla, joten minulle suositeltiin juoksun ja kävelyn vuorottelua sekä vaihtoehtoisina harjoitusmuotoina sauvakävelyä ja pyöräilyä. 

Treeniä vaadittiin paljon, mutta koska sykealuetta oli laskettu, harjoittelun kuormittavuus tuntui vähenevän selvästi. Harjoitusohjelmaani oli siis aikaisemminkin sisältynyt paljon PK-harjoittelua, mutta koska en tiennyt omia sykealueitani niin ne oli tehty liian kovatehoisina. Tämä oli itselleni siis hyvin toimiva muutos, koska rakastan urheilua, mutta välillä menohaluja ja innokkuutta olisi vähän liiaksikin. Oli myös todella palkitsevaa alkaa havaita kehitystä omassa kunnossa, ensin vähitellen ja sitten yllättäen koko lenkin pystyikin hölkkäämään katkeamatta (pois lukien tietysti jyrkemmät mäet). Tämän vuoden aikana pitkistä PK-lenkeistä onkin tullut suosikkiharjoituksiani (jännä homma, että niistä nauttii enemmän, kun harjoituksia ei tehdä liian kovaa). Uskalsin siis ujosti toivoa, että muutos näkyisi myös testituloksissa. 

Uudet kynnykset

Ja niinhän siinä kävi! Kynnystestin mukaan aerobinen kynnykseni on noussut tasolle 150 ja anaerobinen kynnys tasolle 169. Olin myös erittäin ilahtunut siitä, että uuden PK-alueen vauhti on merkittävästi nopeampi kuin edellisen testin. Huolimatta siitä, että harjoitusten pääpaino on ollut peruskestävyyden parantamisessa, jaksoin myös juosta 5 minuuttia pidempään kuin helmikuussa ja testin loppupäästä huomattavasti kovemmilla vauhdeilla kuin mitä viimeksi. Kaiken kaikkiaan olen todella tyytyväinen tuloksiin ja valtavan ylpeä itsestäni! Valmentaja oli kuulemma ylpeä myös JUudet kynnykset mahdollistavat lenkkien tason nostoa seuraavalle vuodelle, joka tulee varmasti näkymään seuraavissa juoksukisoissa. Uusien tulosten mukaan aerobinen kynnysvauhtini on nyt sama mikä keväällä oli anaerobinen kynnysvauhti. Eli käytännössä pystyn nyt juoksemaan Pk-lenkin samalla vauhdilla, kun aikaisemmin Vk-lenkin, wohoo! Tulokset on julkaistu Proxima Finlandin luvalla. 

Testitulos todistaa sen, että hyvin suunnitellulla ja progressiivisella harjoitusohjelmalla voidaan saada paljon aikaan. Haluan loppuun vielä painottaa, että olen itse aloittanut tavoitteellisen kestävyysurheilun vasta kolmen kympin kynnyksellä eli itselläni harjoitteluun ei ole tehty pohjia lapsuudessa. Kehitys on siis jokaiselle henkilökohtaista, ja muutokset voivat olla hyvin erilaisia taustasta ja kokemuksesta riippuen. Mutta tämä osoittaa, että kaikki on silti mahdollista. Joten jos niitä pohjia ei ole aikaisemmin tehty, ne kannattaa tehdä nyt hyvässä ohjauksessa ja mitattuun dataan nojaten. 

Iloista lähestyvää uutta vuotta kaikille juoksijoille, muista että Juoksutekniikan menoa voi seurata myös Instagramissa!