Esittelyssä Huomisen Juoksusää

Esittelyssä Huomisen Juoksusää

Kaikesta internetin tietotulvasta olet avannut juuri minun blogini ja olet vieläpä todennäköisesti ensimmäisiä lukijoita. Lämmin kiitos siitä ja tervetuloa! Huomisen Juoksusää tarjoaa kokemuksien siivittämää pohdintaa Tamperelaiselta tohtoriopiskelijalta, joka on päättänyt tehdä itsestään kestävyysurheilijan aikuisiällä. Rakastan liikuntaa ja olen läpi nuoruuteni aina harrastanut jotain, mutta lajit vaihtuivat tiuhaan tahtiin: Tanssiuran muistettavin hetki oli biljardipallon rooli Pinokkio-kuvaelmassa, ringetestä jäi käteen rangaistus aluerikkomuksesta ja käsipallosta osaan vieläkin muutamat syöttökuviot. Juoksu tuli kunnolla kuvioihin vasta 2016, mutta laji on kolahtanut senkin edestä. Hassua sinänsä, koska päädyin harrastuksen pariin vahingossa – tai oikeastaan arpaonnella. 

Olen ollut Artun valmennettavana Proxima Finlandin avajaisista asti. Olen niitä ihmisiä, jotka kuuntelevat työmatkalla urheiluun keskittyviä podcasteja ja joiden vaatekaapissa on kymmenet trikoot, mutta vain yksi kauluspaita. Näin ollen avajaisten esitteen lista luentoja ja putkirullausta kuulostivat mahtavalta tavalta viettää lauantainen aamupäivä. Näissä avajaisissa jaettiin parhaasta yleisökysymyksestä palkinnoksi ilmainen kuntotarkastus, jonka riemukseni voitin. 

Lähdin tähän fysioterapeutin tapaamiseen vakuuttuneena omasta kunnostani. Olinhan käynyt salilla ahkerasti jo useamman vuoden. Kaikki hyvännäköiset ihmiset Instassa ja Youtubessa tekivät samoja liikkeitä kuin minä, söin parsakaalia ja kävin joskus tekemässä myös sitä vihattua ’cardiota’. Tietysti aamuisin ja tyhjällä mahalla. Niinhän se piti tehdä. 

Kuntotsekki koostui useista liikkeistä, joista mieleenpainuvin oli punnertaminen. Suhteessa siihen, että kävin tekemässä penkkiä kerran viikossa en saanutkaan yhtä monta puhdasta toistoa, kun olin kuvitellut. Lihaskuntoa kyllä löytyi, mutta hallinnassa oli vajausta ja huomasin kuinka monotonisesti olin harjoittelut. Puhuimme tapaamisessa myös tavoitteista sekä liikunnan monipuolistamisesta, ja keskusteluun tuli nopeasti juoksu sekä utopistisella Bucket listillä roikkunut puolimaraton. 

Tunnelmia HCR:ltä 2018

Lähdin siltä istumalta Artun valmennettavaksi ja sillä tiellä olen edelleen. Aluksi pähkähullulta tuntuneita puolikkaita on nyt takana kolme ja voin rehellisesti sanoa olevani elämäni kunnossa ja innoissani uusista tavoitteista, niistä lisää toisessa postauksessa.

Huomisen Juoksusää on siis kertomus matkastani tylsistyneestä crosstrainerin veivaajasta juoksijaksi.

Täällä jaetaan harjoittelun kirjaimellisia ylä- ja alamäkiä ja jahdataan kiireisen arjen keskellä tavoitetta saada 21km mittariin alle kahden tunnin. Ennen kaikkea tämä blogi on osoitus siitä, että koskaan ei ole liian myöhäistä saada kengät lähtöviivalle. Ja kuten Proximan Juoksukoulu on osoittanut, jos vain varustaudut oikein, on huomenna aina juoksusää (keskiviikkona +16°, shortsit voinee toistaiseksi palauttaa kaappiin). 

Kiitos kun lähdit mukaan seuraamaan!

Vastaa